Tikkasten suvun vaiheet pohjautuvat koko savolaisheimon varhaishistoriaan, erityisesti Suomen sisäosien asuttamisessa. Savolaiset kantasuvut ovat muodostuneet asuntopolitiikan ansiosta Kustaa Vaasan aikana, sekä heimosotien, että väestösekaannustenkin kautta.
Ensimmäisiä kantasukuja ovat olleet Hämäläiset, Kärkkäiset, Kauhaset ja Juntuset. Tikkasten sukujuuret johtavat Rantasalmen tienoille. Heidän epäillään tulleen Laatokan länsirannalta ja Saimaan rantamailta. Tikkasia on ensi kerran mainittu vuonna 1571 Rantasalmen nimismieskunnassa. Tikkaset kun ovat aina olleet hyvin itsenäisiä ja itsepäisiäkin. Samoin 1600-luvulla heistä on mainintoja mm. Saarijärven ja Viitasaaren kirkonkirjoissa.
On mahdollista, että kaikki Tikkaset polveutuvat yhdestä kantaisästä. Myös nimenmuutokset olivat tavallisia. Esimerkiksi Ticklenin nimen ensimmäinen tunnettu kantaja oli Pyhäjärven kappalainen Petrus Ticklen (1715-1815), joka oli Erkki Tikkasen poika.
Perimätiedon mukaan Tikkasia tuli ensin Kiuruvedelle Tikkalanniemeen, josta levittäytyivät Sulkavanjärvelle ja Pielavedelle. Sotkamossa ja Kuhmossa heitä on myös tavattu jo 1600-luvulla.1540-luvulla heitä on siirtynyt Pohjanmaalle runsaimmin Pyhäjärven seudulle..
Tikkasen Suku levittäytyi siis Savoon, Kainuuseen ja Pohjanmaalle hyvin laajasti. Heitä lähti myös ruoan perään Ruotsiin Värmlandiin ja Taalainmaalle. Kristiina-kuningattaren sorto aiheutti myös sen, että heitä muutti rajan yli Norjaan ja Pohjois- Amerikkaan Delaware-joen varrelle.
Tikkasia on mainittu vuonna 1571 ensimmäisen kerran Rantasalmen, Visulahden ja Pellosmaan nimismieskunnissa. 1564 on ensimmäinen uudisasukas Tikkanen asettunut asumaan Viitasaaren Vuosijärvelle. Vuonna 1680 heitä on myös maakirjan mukaan asunut Kainuun korvissa. Savossa heitä on tavattu perimätiedon mukaan Kiuruveden Tikkalanniemestä ja Pielavedeltä.
