Valikko

.
 

Tikkasten historiaa

Kuva 1. Tiedossa oleva Tikka/Tikkanen-asutus 1550-luvulle asti

Kuvan selitykset:
1) Kellanvihreät pisteet: Kiinteä Tikkas-asutus ennen 1550-lukua.
2) Pähkinäsaaren rauhan raja 1323: _ . _ . _ . _ . _ . _ . _ . _ . _
3) Myöhemmin toteutunut Täyssinän rauhan raja 1595 : _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
4) Nykyinen Suomen raja: ______________________________
5) Savon hallintoalueen laajeneminen: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

 

 

 

TIKKAS-ASUTUKSEN LEVIÄMINEN SUOMESSA

Artikkelin on laatinut Tuulikki Kärkkäinen ja hän myös piirtänyt kartat. Artikkeli kattaa Tikkasten historiaa aina 2000-luvulle asti.

 

Tikkas-nimet

Nimen alkuperäinen muoto Tikka viittaa karjalaiseen nimiperinteeseen, missä yleisiä sukuniminä olivat mm. lintujen nimet. Myöhemmin Savossa Tikka sai -nen-päätteen. Pohjanmaalla Tikkain ja Tikkasten talot saivat nimen Tikkala, joka myöhemmin puolestaan voitiin ottaa sukunimeksi. Talon nimen ottaminen sukunimeksi oli tapana Länsi-Suomessa, mutta jossain määrin Kannaksellakin. Niin saattoi tapahtua myös asukkaiden vaihtuessa. Sukunimi ei sen vuoksi välttämättä osoita samaa sukujuurta. Toisaalta jotkut Tikkaset muuttivat nimensä Ticléneiksi ja Ticcander/Tickandereiksi. Myös Pohjois-Savossa esiintyvä nimi Tiikkainen tullee vanhoina aikoina kirjureiden horjuvasta nimien kirjoitustavasta. Saman henkilön nimi kirjoitettiin jopa samassa asiakirjassa eri kohdissa eri tavoin, esimerkiksi Tickain(en), Tijckain(en) ja Tickala, Tijckala.

Tikkas-asutus lähti Kannakselta

Useimmat vanhimmista tiedetyistä Tikkas-asuinpaikoista sijaitsevat ikivanhojen Laatokalta Karjalasta ja Karjalankannakselta lähteneiden kauppa- ja lappalaisverojenkeruureittien varsilla. Systemaattisesti kerättyjä kirjallisia dokumentteja ei ole tavallisesta kansasta ennen 1540-lukua, ja senkin jälkeen pitkälle 1600-luvulle saakka vain veroluetteloita, ennen kuin kirkko velvoitti pitämään kirkonkirjoja.

Jo ennen 1550-lukua pysyvät Tikkas-asuinpaikat sijaitsivat ikivanhojen karjalaisten kauppareittien varrella: läntisen, Laatokalta Perämerelle kulkeneen, ja itäisen, Laatokalta Oulujoensuuhun, kulkeneen. Sen voi selittää vain se, että varhaisessa vaiheessa eri puolille Suomea levittäytyneen Tikkas-asutuksen lähtöpaikka oli Karjalankannaksella. Sitä tukee myös se, että Viipurin lähellä ja Johanneksessa oli Tikkala-nimiset kylätkin jo 1550. Läntinen karjalaisten ikivanha kauppareitti kulki vesireittejä pitkin Laatokalta Perämerelle. Ruotsi ja Novgorod sopivat Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 rajan siten, että sen piti edelleen turvata karjalaisten pääsy sitä kautta Perämerelle. Pähkinäsaaren rauhan rajan suuntaisesti kulkeneen, läntisen reitin varrella sijaitsivat jo 1550-luvulle mennessä pysyvät Tikkas-asuinpaikat Säämingissä, Rantasalmella ja Pyhäjärvellä.

 

Karjalaisten kauppa- ja verotusreitit

Karjalaisten kauppa- ja verotusreittien varrella oli useita ainakin jo ennen 1550-lukua tunnettuja Tikkas-asutuksia. Pysyvää Tikkas-asutusta 1550-luvulle mennessä oli syntynyt välittömästi reittien varrelta mainituille ... Lue lisää

Tikkas-asutuksen leviäminen 1500-luvun loppupuolelta vuoteen 1617

Tikkas-asutuksen leviäminen 1500-luvun loppupuolelta vuoteen 1617 Lue lisää

Tikkas-asutuksen laajeneminen vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen

Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Ruotsin valtakunnan alue laajeni Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueille. Tikkas-asutusta tuli 1600-luvulla Pohjois-Karjalassa Liperiin, Pyhäselkään ja Lieksaan, Kainuussa ... Lue lisää

Tikkas-asutus 1700-luvulla isonvihan ja pikkuvihan jälkeen

Isonvihan ja pikkuvihan aikana Kaakkois-Suomen väestö lähti sotaa pakoon tai jäi sodan jalkoihin. Laatokan Karjala ja Karjalankannas Viipurin seutua myöten jäivät vuonna 1721 Uudenkaupungin ... Lue lisää

Tikkas-asutuksen leviäminen Suomen sodan jälkeen autonomian ajalla

Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena alueena. Vanha Suomi, 1700-luvun sodissa menetetyt alueet, liitettiin takaisin Suomeen vuonna 1812. Uusia Tikkasten asuinpaikkoja ... Lue lisää

Suomen Tikkas-asutuksen levinneisyys 1900-luvulta 2000-luvulle

Suomen kartalta löytyy nykyään yli 100 Tikkala-nimistä tai -alkuista taloa. Niistä useat sijaitsevat niemillä, järvien välisillä kannaksilla, järvien rannoilla tai korkeilla ... Lue lisää

Heikki Tikkanen ja suomalaisen yhteiskunnan murros -seminaari Kiuruvedellä 15.7.2016

Talonpoikaisen valtiopäivämiehen Heikki Tikkasen (1829–1915) kuolemasta tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuosi on ensi vuonna. Lue lisää

Tikkasten kesäretki Kiuruvedellä 15.7.2017

Tikkasten kesäretki Kiuruvedellä 15.7.2017 Lue lisää