TIKKAS-ASUTUKSEN LEVIÄMINEN SUOMESSA
Artikkelin on laatinut Tuulikki Kärkkäinen ja hän myös piirtänyt kartat. Artikkeli kattaa Tikkasten historiaa aina 2000-luvulle asti.
Tikkas-nimet
Nimen alkuperäinen muoto Tikka viittaa karjalaiseen nimiperinteeseen, missä yleisiä sukuniminä olivat mm. lintujen nimet. Myöhemmin Savossa Tikka sai -nen-päätteen. Pohjanmaalla Tikkain ja Tikkasten talot saivat nimen Tikkala, joka myöhemmin puolestaan voitiin ottaa sukunimeksi. Talon nimen ottaminen sukunimeksi oli tapana Länsi-Suomessa, mutta jossain määrin Kannaksellakin. Niin saattoi tapahtua myös asukkaiden vaihtuessa. Sukunimi ei sen vuoksi välttämättä osoita samaa sukujuurta. Toisaalta jotkut Tikkaset muuttivat nimensä Ticléneiksi ja Ticcander/Tickandereiksi. Myös Pohjois-Savossa esiintyvä nimi Tiikkainen tullee vanhoina aikoina kirjureiden horjuvasta nimien kirjoitustavasta. Saman henkilön nimi kirjoitettiin jopa samassa asiakirjassa eri kohdissa eri tavoin, esimerkiksi Tickain(en), Tijckain(en) ja Tickala, Tijckala.
Tikkas-asutus lähti Kannakselta
Useimmat vanhimmista tiedetyistä Tikkas-asuinpaikoista sijaitsevat ikivanhojen Laatokalta Karjalasta ja Karjalankannakselta lähteneiden kauppa- ja lappalaisverojenkeruureittien varsilla. Systemaattisesti kerättyjä kirjallisia dokumentteja ei ole tavallisesta kansasta ennen 1540-lukua, ja senkin jälkeen pitkälle 1600-luvulle saakka vain veroluetteloita, ennen kuin kirkko velvoitti pitämään kirkonkirjoja.
Jo ennen 1550-lukua pysyvät Tikkas-asuinpaikat sijaitsivat ikivanhojen karjalaisten kauppareittien varrella: läntisen, Laatokalta Perämerelle kulkeneen, ja itäisen, Laatokalta Oulujoensuuhun, kulkeneen. Sen voi selittää vain se, että varhaisessa vaiheessa eri puolille Suomea levittäytyneen Tikkas-asutuksen lähtöpaikka oli Karjalankannaksella. Sitä tukee myös se, että Viipurin lähellä ja Johanneksessa oli Tikkala-nimiset kylätkin jo 1550. Läntinen karjalaisten ikivanha kauppareitti kulki vesireittejä pitkin Laatokalta Perämerelle. Ruotsi ja Novgorod sopivat Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 rajan siten, että sen piti edelleen turvata karjalaisten pääsy sitä kautta Perämerelle. Pähkinäsaaren rauhan rajan suuntaisesti kulkeneen, läntisen reitin varrella sijaitsivat jo 1550-luvulle mennessä pysyvät Tikkas-asuinpaikat Säämingissä, Rantasalmella ja Pyhäjärvellä.
