Karjalaisten kauppa- ja verotusreittien varrella oli useita ainakin jo ennen 1550-lukua tunnettuja Tikkas-asutuksia. Pysyvää Tikkas-asutusta 1550-luvulle mennessä oli syntynyt välittömästi reittien varrelta mainituille paikkakunnille, jotka on tässä merkitty tähdellä. Karjalaisten läntisen kauppareitin varrella olivat lähtöpaikat Kannaksella, Viipurin seutu ja Johannes, Etelä-Savossa *Sääminki sekä sen lähialueella Juva, Rantasalmi ja siihen aluksi kuulunut Heinävesi, sekä Saimaan vesistön alueella Ristiina. Läntisen reitin varrella Pohjois-Pohjanmaalla oli *Pyhäjärvi. Itäisen kauppareitin varrella olivat *Nuasjärven tuntumassa Sotkamo, mistä Tikkas-asutusta levisi myös Kuhmoon, sekä Oulujoen varrella Muhos.

Karjalaisten ikivanha itäinen kulkureitti Laatokan ja Oulujoensuun välillä kulki Oriveden ja Pielisjärven kautta vesiä pitkin ja muutamin kohdin kannaksien yli veneitä vetäen Kainuuseen Nuasjärvelle ja sieltä Oulujärven kautta Oulujoelle. Jaakko Teitti ja Simo Tuomaanpoika kirjasivat sen muistiin Nousia Karjalaisen kuvauksen pohjalta v. 1556. Itäisen reitin varrella sijaitsivat Tikkas-asuinpaikat Sotkamossa ja Muhoksessa.Karjalaisten ikivanha itäinen kulkureitti Laatokan ja Oulujoensuun välillä kulki Oriveden ja Pielisjärven kautta vesiä pitkin ja muutamin kohdin kannaksien yli veneitä vetäen Kainuuseen Nuasjärvelle ja sieltä Oulujärven kautta Oulujoelle. Jaakko Teitti ja Simo Tuomaanpoika kirjasivat sen muistiin Nousia Karjalaisen kuvauksen pohjalta v. 1556. Itäisen reitin varrella sijaitsivat Tikkas-asuinpaikat Sotkamossa ja Muhoksessa.Karjalaisten ikivanha itäinen kulkureitti Laatokan ja Oulujoensuun välillä kulki Oriveden ja Pielisjärven kautta vesiä pitkin ja muutamin kohdin kannaksien yli veneitä vetäen Kainuuseen Nuasjärvelle ja sieltä Oulujärven kautta Oulujoelle. Jaakko Teitti ja Simo Tuomaanpoika kirjasivat sen muistiin Nousia Karjalaisen kuvauksen pohjalta v. 1556. Itäisen reitin varrella sijaitsivat Tikkas-asuinpaikat Sotkamossa ja Muhoksessa.Karjalaisten ikivanha itäinen kulkureitti Laatokan ja Oulujoensuun välillä kulki Oriveden ja Pielisjärven kautta vesiä pitkin ja muutamin kohdin kannaksien yli veneitä vetäen Kainuuseen Nuasjärvelle ja sieltä Oulujärven kautta Oulujoelle. Jaakko Teitti ja Simo Tuomaanpoika kirjasivat sen muistiin Nousia Karjalaisen kuvauksen pohjalta v. 1556. Itäisen reitin varrella sijaitsivat Tikkas-asuinpaikat Sotkamossa ja Muhoksessa.

Vertaa ensimmäisiä tiedettyjä Tikkas-asutusten sijainteja karjalaisten muinaisiin kauppareitteihin (kuva 1).
Kuopio sen sijaan sijaitsee Vuoksen vesistön varrella Säämingistä ja Rantasalmelta pohjoiseen johtavan reitin (nykyisen Iisalmen) varrella.

Kuva 2. Karjalaisten ikivanhat kauppa- ja verotusreitit.

Kuvan selitykset:
1) Läntinen kauppa- ja verojenkeruureitti Laatokalta Perämerelle, jonka länsipuolelle Ruotsi ja Novgorod sopivat v. 1323 Pähkinäsaarenrauhan rajan (Vilkuna 1960).
2) Itäinen kauppa- ja verojenkeruureitti Laatokalta Oulujoensuuhun.