Ruotsi pyrki vakiinnuttamaan aluettaan edistämällä pysyvän asutuksen syntymistä vanhoille erämaille mm. alkuvuosien verovapauksin. Se suosi myös asutuksen leviämistä Pähkinäsaaren rauhan rajaa idemmäksi, mikä johti jatkuviin sotiin Venäjän kanssa. Ruotsi sai rajalinjan siirtymään huomattavasti idemmäksi ja pohjoisemmaksi Täyssinän rauhassa 1595, jolloin sen valta laajeni Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan pohjois- ja koillisosiin sekä Lappiin. Näillä uusilla alueilla Tikkas-asutusta ilmaantui 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa Pohjois-Savoon Pielavedelle, Sonkajärvelle ja Vehmersalmelle sekä Lapissa Pelloon. Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolella uusia Tikkas-asutuksia syntyi Pohjanmaalla Alavieskaan, Haapajärvelle, Evijärvelle ja Lestijärvelle, silloisen Hämeen hallintoalueelle Korpilahdelle ja Konginkankaalle sekä Kannaksella Kuolemajärvelle.
Suomen väestö yritti selviytyä jatkuvissa Ruotsin ja Venäjän sodissa. Talollisia rasittivat sotien aiheuttamat kohtuuttoman raskaat verot, sotaväen majoittamiset, ruokkiminen ja mielivalta, hallinnon mielivaltaisuus sekä sotaväenotot. Asukkaita lähti mm. ensimmäisten vuosien verovapauden vuoksi uudisasukkaiksi itäiseen Suomeen, missä uudistilallisten elämää varjostivat vainovihollisuudet ja puute.Tikkas-asutuksen leviäminen 1500-luvun loppupuolelta vuoteen 1617
Ruotsi pyrki vakiinnuttamaan aluettaan edistämällä pysyvän asutuksen syntymistä vanhoille erämaille mm. alkuvuosien verovapauksin. Se suosi myös asutuksen leviämistä Pähkinäsaaren rauhan rajaa idemmäksi, mikä johti jatkuviin sotiin Venäjän kanssa. Ruotsi sai rajalinjan siirtymään huomattavasti idemmäksi ja pohjoisemmaksi Täyssinän rauhassa 1595, jolloin sen valta laajeni Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan pohjois- ja koillisosiin sekä Lappiin. Näillä uusilla alueilla Tikkas-asutusta ilmaantui 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa Pohjois-Savoon Pielavedelle, Sonkajärvelle ja Vehmersalmelle sekä Lapissa Pelloon. Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolella uusia Tikkas-asutuksia syntyi Pohjanmaalla Alavieskaan, Haapajärvelle, Evijärvelle ja Lestijärvelle, silloisen Hämeen hallintoalueelle Korpilahdelle ja Konginkankaalle sekä Kannaksella Kuolemajärvelle.
Suomen väestö yritti selviytyä jatkuvissa Ruotsin ja Venäjän sodissa. Talollisia rasittivat sotien aiheuttamat kohtuuttoman raskaat verot, sotaväen mielivalta majoittaminen ja ruokkiminen, toistuvat sotaväenotot ja hallinnon mielivaltaisuus. Asukkaita lähti mm. ensimmäisten vuosien verovapauden vuoksi uudisasukkaiksi itäiseen Suomeen, missä uudistilallisten elämää varjostivat puute ja vainovihollisuudet.
